kynä ja kirja

Iskias yllätti – Kuulumisia kivun siivittelemänä

Uusi vuosi on lähtenyt ihanasti käyntiin. Ennen joululomaa kuitenkin iskias ilmoitti tulostaan. Onnekseni, aika fysioterapialle oli juuri sopivasti ennen pyhiä. Lomalle lähdin venytysohjeet kainalossa ja lisääntyneen kivun kanssa.

Tämän vuoksi artikkeleiden julkaisu on jäänyt taka-alalle. En yksinkertaisesti ole kyennyt avaamaan konetta. Nyt pieni päivitys, jotta tiedät missä mennään.

Pikainen katsaus minun tilanteeseeni

Olen nyt 35-vuotias

  1. Umpilisäke leikkaus v.2000
  2. Hätäsektio leikkaus v.2011
  3. Vatsaleikkaus v.2013 —> komplikaatio ja uusi leikkaus heti
  4. Virkistämätön uni, palautumattomuus, puutumis -ja kipuoireet alkoivat v.2014
  5. Uusi vatsaleikkaus v.2014 joulukuu –> komplikaatio ja uusi leikkaus heti
  6. Uusi vatsaleikkaus v.2016

Tämänhetkiseen elämääni kuuluu siis fibromyalgia, traumaperäinen stressihäiriö, vatsanseudun pysyvät häiriöt sekä hermoperäiset vaivat. Minulla on kipulääkitys kipuihin/kipukynnyksen nostoon, sekä beetasalpaajat, jotta syke pysyisi normaalina.

Iskias vaivoja minulla on ollut ennenkin. Ei kuitenkaan koskaan tällaisena.

Joulukuussa ihmettelin, kun lenkillä oikean jalan varpaat puutuivat. Puutuminen ei hellittänytkään, kuten tapana on ollut.

Kipu yltyi ja veti oikealta lantiolta alas jalkaterään. Alaselkää särki kovasti jalan lisäksi.

Fysioterapeutti totesi välilevyn pullistumaksi ja antoi kotiohjeet.

Eilen illalla olikin sitten hirveät kivut. Nukkumisesta ei meinannut tulla yhtikäs mitään.

Lopulta löysin asennon, jossa hermoon ei kohdistu painetta ja nukahdin. Lääkettä jouduin ottamaan, mutta ei se paljon siihen purrut. Onko sulla ollut tätä vaivaa? Kokemuksia kuulisin mielelläni ja hyvät vinkit on aina enemmän kuin tervetulleita.

Olenkin koettanut välttää turhaa istumista ja tehdä fyssarin venytyksiä.

Jotenkin en yhtään olisi kyennyt vastaanottamaan juuri nyt uusia vaivoja. Taas lisää kipua ja puutumista.

Se pisti mielen hetkeksi maihin ja sai taas pysähtymään. Tähän vuoden aloitukseen sopivasti.

Sitä alkoi taas pohtimaan. Mitä sitä oikeasti elämältänsä haluaa?

Ja entä, kun se mitä haluaa, siihen ei kykene? Kun ei pysty tekemään niitä asioita, mitä rakastaa?

Mitä silloin voi tehdä? Onko jatkuvasti vain hyväksyttävä?

Vaikka olenkin joutunut luopumaan elämäni aikana monista minulle tärkeistä asioista, fyysisten sairauksieni myötä. Se on joka ainoa kerta. Aina yhtä vaikeaa.

Ehkä sinäkin olet joutunut luopumaan sinulle rakkaista asioista. Tekemisestä, josta nautit. Tiedän, hirveetä.

Sitä tuntee surua. Pettymystä ja vihaa. Kamalaa se on.

Tänä aamuna syntyi jälleen uusi runo. Puran negatiiviset tunteet ulos. Milloin kirjoittamalla, laulamalla, soittamalla. Joskus huutamalla, itkemällä tai puhumalla. Myös nauraminen toimii.

Nyt se tunnemöykky tuli ulos näiden sanojen kautta (+4 muuta runoa ja kirjotelmaa, eilisten tuskailujen lisäksi):

Olemisen tuska

Olemisen tuska on loppumaton.

Päivät kuluu huomaamatta.

Eikä aikaakaan kun jo tiedän,

kestettävä se on.

Ympärillä eletään,

itse tuijotan ulos näkemättä mitään.

Sokeako olen vai muuten vain tyhmä?

Koetan olla.

Niinkuin sanottu on monesti:

ole nyt vaan,

ole ole.

Selvä, sen teen!

Olin ja tulin tulokseen.

Oleminen on tärkeää.

Mutta kysynpähän vain:

Ymmärtääkö kukaan mitä se on,

kun tuska on loppumaton?

Noh. Varmasti.

Ajatus tulee ja menee, niin se on.

Tunne seuraa ja lähtee, kai se on.

Hyvin normaalia.

Entä kun tuska on loppumaton?

Normaaliako se on? Ei.

Normaalia on tuntea tunteita.

Herätä huomaamaan, kaikki se loppuu aikanaan.

Ikuista elämä on,

ainoastaan.

Ei tule elämässä hyvää ilman jotain huonoa. Ei tule myöskään huonoa ilman jotain hyvää. Jee! Positiivinen uutinen.

Innolla odotankin tulevaa vuotta. Juuri eilen totesin, että kyllä tästä vuodesta tulee valoisa. Aivan varmasti tulee. Uskon niin.

Yllättäen se kova kipu tulikin sitten hehkutuksen jälkeen. No mutta.

Katsotaan pettääkö uskoni minut vai minä hänet. Vai onko vuoteni tosiaan valoisa ja ihana.

Uskon, että siihen vaikuttaa se, millaiseksi sen rakennan. Kuinka siihen suhtaudun. Mitä odotan ja mitä toivon.

Toivon sinulle valoisaa vuotta 2023

Toivon oikein sydämeni pohjasta, että vuotesi on niin kirkas kuin tahdot ja juuri sinun näköinen.

Että ihan vuoden lopussa ihmettelet, miten tässä näin kävi. Vuosi on lopuillaan ja se on ollut mahtava!

Toivotan siis valtavan valoisaa vuoden alkua. Mennään yhdessä kohti parempaa elämänhallintaa. Kohti omannäköistä elämää.

Elämänhallinta on joskus niin itsestäänselvä asia, ettei siihen sen kummemmin panosteta. Äh, tota muutos hömppää. Silti halutaan erilaista elämää.

Elämäsi on tarkoitus olla juuri sellainen, kuin sen muotoilet. Sen rajoissa, mihin voit itse vaikuttaa.

Muutokset kuitenkin lähtevät aina perusjutuista. Elämä soljuu etenpäin mukavasti, ilman mitään sen kummempia erityisiä ”elämänhallintaoppaita”.

Kyse on taidoista, jotka kuuluu kaikille ja on jokaisen opittavissa ja hallittavissa. Yhdessä vain selviää mukavemmin arjesta ja eteen tulevista haasteista. Myös ilon jakaminen on oikeasti niin ihanaa.

Huomaahan sen, kun seurailee somea. Itse ainakin selailen sisustus vinkkejä ja diy ohjeita. Katselen kuvia ja haen inspiraatiota. Ihanaa yhteiseloa!

Pysytään siis basic-asioissa tämän vuoden puolella. Arjen askareita ja tavallisten ihmisten tavallisia tarinoita. Sitä peruselämää. Se on mihin koetan panostaa oman elämäni polulla.

Osittain tämä on minun elämänhallintapolkua ja prosessia, jota kuljen kanssasi kaiken ajan. Olematta mitään sen enempää tai vähempää kuin sinä.

Tuen ja kannustan ja sanon sen rohkeasti. Koska tottakai, itsekin tarvitsen sitä samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin.

Ei täällä yksin pärjää, eikä yksin jaksa. On ihana kannustaa ja tukea muita elämään omia unelmiansakin todeksi. Se on ihan Wau hommaa!!!

Haluaisin niin kuulla, mitä sinulle oikeasti kuuluu? Mitä odotat tulevalta vuodelta, tai odotatko mitään?

Jätä kommentti alle tai kirjoita minulle viestiä privana taivaanaarre.asiakaspalvelu(at)gmail.com tai ota yhteyttä lomakkeen kautta Klikkaa tästä

Vastaan jokaiseen viestiin, jonka saan.

Kuulemisiasi odottaen, Virpi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Shopping Cart